P1 | Los Angeles - Chicago
0km | +22 - +29 | aurinkoa ja puoliaurinkoa
Lento Chicagoon lähtee ajallaan... tosin pimeä lento. Cabiinissa ei muita valoja kuin henkilökohtaiset lukuvalot. Omani näyttää naapurin naamaan, joten turha toivo lukea... mutta onneksi tietokoneet on keksitty. Oleva MacBookkini on pomppinut moottoripyörän takalaukussa nyt 47000km ja edelleen hengissä. Los Angeles - Chicago lennon paras anti on kuitenkin uusi oksennuspussi. En ole koskaan aikasemmin osunut Unitedin Airlanesin koneeseen, joten se puuttui kokoelmasta... kokoelmastani johon kelpaavat ainoastaan käyttämättämättömät pussit.
Laskeudun Chicagoon noin ajallaan ja kahdeksalta olen hotellimme Steakhousessa ryhmäni kanssa, josta osa saapunut Chicagoon jo pari päivää sitten ja osa tänään... vähän tökkien mutta saapuneet. Amsterdamissa lentokoneen käsujarruvalo ei meinannut sammua eikä pariin tuntiin sammunutkaan ja perillä ei hotellin shuttlea näkynyt pariin tuntiin... joten tänään saapuneet eivät ole enää aivan pirteimmästä päästä... ;)
Tälle heinäkuun 09 Routelle elämän tarkoitusta ovat lähdössä toteuttamaan; Ossi & Elise Tuomela, Kari & Leena Saarinen, Hannu & Kaija Peräkorpi, Jukka & Maija Vanhamäki, Markku Kaukinen, Eino Tammiranta, Pentti Hurme ja Jari Ukkonen... kaiken kaikkiaan meitä on 13 yhdeksän pyörän päällä. Electra Glidet ovat selkeä enemmistö. Niitä peräti viisi. Road Kingiä, Fat Boyta ja Street Glideä yksi kutakin... ja jälleen yksi Gold Wing harrikkakuskien parjattavaksi... ;)
Käyn amerikassa ajamisen ja ryhmässä ajamisen pääasiat läpi ja päästän seurakuntani lataamaan akkujansa aamuksi. Oma unenpää saattaa olla vähän hakusessa, kun olen nukkunut monta yötä hyvin ja nyt tullut kaksi tuntia aikaisemmasta ajasta. On se uni kuitenkin tullut 48 vuotta ilman suurempia ongelmia... ja mielelläni lahjoittaisin osan unenlahjoistani vaimolleni Ritvalle. Täytyy kuitenkin tällä matkalla koittaa pitää huoli, että ryhmän ei tarvitse aamulla herätellä matkanjohtajaa... ei ainakaan kovin montaa kertaa... ;]
